Perinneherkku vuosisatojen takaa

Karjalanpiirakan rikas kulttuuriperinne

Suomalaista ruokakulttuuria kuvastaa vaatimattomuus ja yksinkertaisuus. Tänä päivänä on vaikea asettautua esi-isiemme asemaan, jotka joutuivat jokaisen suupalansa eteen tekemään työtä, parhaimmillaan kasvattamalla ja metsästämällä ruokansa itse, puhumattakaan sen valmistuksesta ilman sähköä. Siinä missä nykyään marssimme läheisimpään ruokakauppaan valitsemaan parasta italialaista tomaattikastiketta ja pitkään kypsytettyä parmesaania, edeltäjillämme oli suppeampi raaka-ainelista käytettävänään. Vaikka suomalainen – etenkin karjalainen – ruokakulttuuri on simppeliä, on sillä rikas kulttuuriperintö. Niinkin arkinen osa välipalapöytää kuin karjalanpiirakka, tunnetaan itse asiassa erilaisena eri puolilla maata. Se, mikä on ”oikeanlainen”, riippuu henkilön taustasta. Karjalanpiirakka nimittäin tunnetaan eri nimisenä, muotoisena ja makuisena eri puolilla Karjalaa. 

Karjalanpiirakan historia

Karjalanpiirakat ovat olleet osa ruokaperinnettämme jo vuosisatojen ajan. On vahvistettu, että karjalanpiirakoita on syöty jo vuonna 1686, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole pystytty määrittelemään.  Karjalanpiirakoiden uskotaan syntyneen Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Vuosisatojen ajan karjalanpiirakoita paistettiin ainoastaan Itä-Suomessa suhteellisen pienellä alueella, josta nimitys ”karjalan”piirakka onkin saanut nimensä. Läntiseen Suomeen karjalanpiirakat levisivät vasta toisen maailmansodan jälkeen. Länsisuomalaisten vastaanotto piirakoille ei nimittäin aina ollut lämmintä: ”Syön mieluummin leivän leipänä ja puuron puurona”, oli heillä tapana sanoa. Vähitellen karjalanpiirakka voitti kuitenkin myös länsisuomalaisten sydämet, ja siitä on tullut osa yhteistä suomalaista ruokaperintöä.

Piirasta, piirakkoo vai piiroa?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös karjalanpiirakalla. Karjanpiirakka levisi sotien jälkeen, kun menetetyn karjalan alueelta evakkoon lähteneet levittivät tuntemaansa nimitystä ympäri Suomen. Murteen taipuessa, uusia nimiä syntyi kovaa vauhtia. Näitä nimiä olivat mm. piiras, piirakka, piiroa, kalitta ja sipanniekku. Karjalanpiirakan muoto vaihteli aluettain. Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa piirakat leivottiin avonaisiksi ja soikeiksi, Raja-Karjalassa sen sijaan kapeiksi ja siroiksi (sipaniekku).

Ensimmäiset piirakat ohrasta ja perunasta 

Vaikka nykyisin ”perinteiseksi” karjalanpiiraksi mielletään riisitäytteinen piirakka, oli alun perin ensimmäiset piirakat tehty ohrapuurosta, eihän meillä Suomessa ollut riisiä saatavilla. Ohraa on viljelty Suomessa vuosituhansia ja ohra olikin tärkein ruokavilja 1800-luvulle asti, jolloin ruis syrjäytti sen käytön. Riisi yleistyi ruoanlaitossa Suomessa vasta 1950-luvulla, korvaten silloin myös ohrapuuron käytön karjalanpiirakan täytteenä.  Ohran rinnalla piirakoiden täytteenä käytettiin myös perunaa, jonka viljely alkoi Suomessa 1800-luvulla. Näiden lisäksi myös tattaria, hirssiä ja porkkanaa on käytetty piirakkatäytteenä. Peruna ja ohra, nämä kaksi edelleen yleistä raaka-ainetta olivat siten ensimmäiset kotimaiset viljelytuotteet, joita osattiin hyödyntää myös karjalanpiirakan tekemisessä, tehden niistä sen oikean perinteisimmän täytteen. 

Karjalanpiirakat osana perinteitä

Karjalanpiirakoiden varaan on rakennettu myös tapoja ja perinteitä. Entisaikaan Raja-Karjalassa pystyi kosija päättelemään suosionsa siitä, alkoivatko talon emännät valmistamaan hänelle piirakoita taloon tultaessa. Sen perusteella miesvieras pystyi päättelemään, onko hän mieluinen sulhasehdokas, sillä vain mieluisille vieraille tarjottiin vastaleivottuja piirakoita. Karjanpiirakoiden merkitys ulottuu siten perinneruokaa syvemmälle. Niitä pidettiin herkkuina, joita leivottiin vain tietyissä erikoistilanteissa. Karjalanpiirakoiden taito opittiin jo pikkutyttönä ja erityisesti nuoren morsiamen oli osattava paistaa piirakoita. Morsiamen ensimmäisiä tehtäviä uudessa kodissa häiden jälkeisenä aamuna olikin tehdä muutamia tavanomaisia askareita: haettava vettä, lakaistava lattia ja paistettava piirakoita. Näiden perusteella nähtiin, selviytyisikö hän nuorikon tehtävistä. 

Myös meillä Sorsan leipomossa pidetään kiinni näistä perinteistä ja karjalaisen kulttuurin edistämisestä, vaikkakin vastaleivottuja piirakoita on tarjolla kaikille, ei ainoastaan sulhasehdokkaille. Leivomme karjalanpiirakoita niiden syntyjuurilla ja muoto on säilyttänyt alueellemme perinteisen mallin. Meillä ensimmäiset karjalanpiirakat leivottiin jo 1963 ja resepti on kulkeutunut mukana jo vuosisatoja, periytyneenä äidiltä tyttärelle. Varsin perinteikästä meininkiä sanoisimme. 

Lähteet:

Luovutettu Karjala: Karjalainen ruokaperinne

Suomi syö ja juo: Karjalanpiirakoiden historia

Elävä perintö: Karjalanpiirakkaperinne